Rairai!
Pitänee kertoilla omalta osalta äänitys-sessioista, siis ihan asiaa eikä p****njauhantaa.
Kyllä se tuli selville että piisejä voi harvemmin reenata liikaa. Senverran oli taas säätöä ja hakemista. Ja pitäsi alkaa vetämään kunnollista tekniikka-treeniä kotosalla. Laiska mikä laiska. No soundi oli ainakin mieluinen, jmp isolle ja jekylistä vähä od-puolelta lisäpotkua(od nollissa ja volume täpöillä), mahtava rutina. Jussi sanoi soundin olevan "tosi täyttävä".. tiiä sitte onko se hyvä? "Tiina Lymi" meni sitte loppupeleissä hieman munilleen, intro ei ole saavuttanut päässäni kaikki aivosoluja tai jotain, ei mene 100% oikeen vaikka kuin runkkaa. Toisaalta piisissä on tempona jotain 200 bpm ja pitäsi hakata downstrokella tarkasti. Reeniäreeniä vaan eikä selittelyjä.
Ja seuraavaksi kompit "Karkkipäivään" ei onkelmia. Ja osaan säkeistöistä sellanen hauska rautalankatyyppinen nakuttelu lyhyellä delaylla. Mielestäni sopii ku nyrkki pers...
Ja sitten oltiinki "Sovinto & suudelma" -piisissä. Piti soittaa sellasta titityytä säkeistöjen lomaan. Mun puolesta Mikko sais vetää kaikki tollaset.. toisaalta live-tilanteessa ei laulaessa vedellä ihan mitä vaan. Että olen pakotettu. Telestäki piti laskia kielet alemmas jo aiemman komppiin optimoidun korkeammasta säädöstä että voipi soitella noita juttuja muullonkin kun kerran studiossa. Pientä hakemista oli taas, mutta hyvin sieltä onnistui Jussi tonkimaan hyvän vedon esiin minustakin.
Tässä välissä pitää antaa Isokosken Jussille isot propsit tsempaamisesta ja perseellepotkimisesta. Hyvvää se teki. Miehessä on myös tuottajan vikaa hyvässä mielessä.
Ja sitten soiteltiin vielä chorus-hieroskelua kertsiin (ite efektipedaali on DODin flanger mutta aika chorusmainen soundi siitä saatiin), joka meni ihan kivuttomasti.
Nyt sitte ootellaan vaan että miksaus valmistuu. Toivottavasti pian, ei niitä Jarin viiksiä kattele kukaan enää, äijä alkaa näyttämään ihan Luigilta kohta. Ja itelläki kutisee niin pirusti hauskasta paikasta.
maanantaina, joulukuuta 11, 2006
perjantaina, joulukuuta 08, 2006
voi tätä iloa .....
Eilen oli viimeset pykällykset studiolla. Solot ja loput laulut, pari tuntia, jonka jälkeen kotiin pariksi tunniksi nukkumaan, ja muihin hommiin (tätä kirjottamaan).
Nyt sitten odotetaan, että tuupa Jussi saa miksattua lätykän valmiiksi ja sitten pääsee Junski leikkaamaan viiksiä ja janne kasvattamaan karvoja, minäkin itseasiassa kasvatin studio viikset, nyt on tuollaset ns. amis (vai pitäisko sanoa namis)viikset.
Eipä tässä nyt muuta kummempaa, kuin Lusikat syvemmälle...
Nyt sitten odotetaan, että tuupa Jussi saa miksattua lätykän valmiiksi ja sitten pääsee Junski leikkaamaan viiksiä ja janne kasvattamaan karvoja, minäkin itseasiassa kasvatin studio viikset, nyt on tuollaset ns. amis (vai pitäisko sanoa namis)viikset.
Eipä tässä nyt muuta kummempaa, kuin Lusikat syvemmälle...
keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006
...ja basisti kertoo
Kun rummut oli taottu nauhalle, oli aika bassotella...
Josta ei meinannut tulla mitään, iski basistilla recci-kammo päälle.
Ei auttanut vaikka oli karjuttu ylimääräisiä pihalle ja rumpujen
nauhoituksen aikana soiteltu bassoa mukana.
Muutaman epätoivoisen yrityksen jälkeen Mikko tarttui kitaraan
ja soitti tukea. Jolloin homma alkoi kyllä viimein etenemään, nykien mutta
etenemään kuitenkin. Välillä piti kuitenkin kiroilla ja pitää taukoa.
Viimeisenä nauhoitettu Sovinto ja Suudelma oli jo huomattavasti
tuskattomampi kokemus, ehkä koti ja sänky kutsuivat jo niin kovasti,
että oli pakko soittaa kunnolla. Kotona sitten tuli mietittyä kattoa tuijotellessa tuleeko seuraavana päivänä puhelu, että "Tule soittamaan uusiksi, nämähän on päin p...". Vielä ei ole puhelua tullut.
Muutenhan studiossa oleskelu tuntui koostuvan lähinnä istumisesta, ihmettelystä, odottelusta ja kahvinjuonnista. Hauskaa ehkä hetken aikaa, mutta pidemmän päälle puuduttavaa.
Eipä muuta.
Josta ei meinannut tulla mitään, iski basistilla recci-kammo päälle.
Ei auttanut vaikka oli karjuttu ylimääräisiä pihalle ja rumpujen
nauhoituksen aikana soiteltu bassoa mukana.
Muutaman epätoivoisen yrityksen jälkeen Mikko tarttui kitaraan
ja soitti tukea. Jolloin homma alkoi kyllä viimein etenemään, nykien mutta
etenemään kuitenkin. Välillä piti kuitenkin kiroilla ja pitää taukoa.
Viimeisenä nauhoitettu Sovinto ja Suudelma oli jo huomattavasti
tuskattomampi kokemus, ehkä koti ja sänky kutsuivat jo niin kovasti,
että oli pakko soittaa kunnolla. Kotona sitten tuli mietittyä kattoa tuijotellessa tuleeko seuraavana päivänä puhelu, että "Tule soittamaan uusiksi, nämähän on päin p...". Vielä ei ole puhelua tullut.
Muutenhan studiossa oleskelu tuntui koostuvan lähinnä istumisesta, ihmettelystä, odottelusta ja kahvinjuonnista. Hauskaa ehkä hetken aikaa, mutta pidemmän päälle puuduttavaa.
Eipä muuta.
Studion eka päivä (kun ahvenen hermot meinas pettää...)
Elikkäs rupesin kirjoittelemaan studion ekasta päivästä. Studiolle saavuttiin maanantaina 4.12 noin kello viiden aikaan muistaakseni. Toin omat rummut (Pearl EX:ät) äänitykseen ja niitä ruettiin siinä pikkuhiljaa kasaan ja virittään mikkejä ym. No vihdoin saatiin rummut kasaan ja saundit väännettyä kohille..sitten alettiin tekeen klikkipohjaa Tiina Lymi-biisille. Klikki ja kitara sekä basso saatiin mulle sinne pohjiksi, että voisin rueta takoon rumpuja nauhalle.
Okkei, no eihän se oikein alkanut toimimaan oikeen millään lailla tolla klikki-menetelmällä (johtuen klikin treenaamisen puutteesta). Hermot alkoi menemään siinä vaiheessa tällä kaverilla ja päätettiin alkaa äänittään ilman klikkiä ;) Nooh, homma alkoi toimimaan sataparemmin ja vee-itutus ei ollut enää niin suuri!Rummut saatiin purkkiin muutamalla otolla näin ja sitten alkoi bassotaiteilijan työskentely... Mutta siitä saa Asko the basisti kertoa itse.
-Jiiärrä alias Jari alias ahven-
Okkei, no eihän se oikein alkanut toimimaan oikeen millään lailla tolla klikki-menetelmällä (johtuen klikin treenaamisen puutteesta). Hermot alkoi menemään siinä vaiheessa tällä kaverilla ja päätettiin alkaa äänittään ilman klikkiä ;) Nooh, homma alkoi toimimaan sataparemmin ja vee-itutus ei ollut enää niin suuri!Rummut saatiin purkkiin muutamalla otolla näin ja sitten alkoi bassotaiteilijan työskentely... Mutta siitä saa Asko the basisti kertoa itse.
-Jiiärrä alias Jari alias ahven-
Studio, ja siellä lojuminen
Niin kuin kaikki studiossa olleet tietää, se ei ole kovinkaan mukavaa, jos ei itse pääse tekemään mitään. Ensimmäisen studio päivän kulusta Janne tuossa jo kirjoittelikin, mutta odotamme tänne Askon ja Jarin tekstejä, koska se oli niiden työskentely päivä. Itse olin tuon ensimmäisen päivän jälkeen valmis jo lopettamaan koko session, ja halukas jäämään kotiin.
No toinen päivä oli kuitenkin jo mukavempi, kun pääsi itsekin soittelemaan. Janne sai omat osuutensa kitaroista soitettua, ja minäkin omistani suurimman osan. Solojen soittaminen jätettiin viimeiseksi, ja ne on vielä soittamatta. Laulujakin kerettiin nauhottamaan. Karkkipäivä biisi on tällä hetkellä siis kitara soloa vaille valmiina. Tiina lymi odottaa niin ikään kitara soloa ja taustalauluja. Sovinto ja suudelma odottaa kitara soloa ja kaikkia lauluja.
Aijemminhan meillä oli tarkoitus, että studiolta oltaisiin päästy pois jo eilen, mutta aikataulu viivästysten takia, piti ottaa vielä yksipäivä lisää. Koska tänään on itsenäisyyspäivä, ei studiolle kuitenkaan päästy vielä tänään, vaan ylimääräinen päivä piti siirtää huomiselle. Olis niin kiva kun kaikki studio väkertäminen ois jo ohi.
No ihan tiukan kuuloista meininkiä sieltä on tulossa. Omat osuuteni oon saanut tarttumaan aika nopeasti nauhalle, muistaakseni enimmillään 2. ottoa tarvinnut ottaa per kohkaus. Treenaaminen tuottanut tulosta, ja vaikkakaan tausta lauluja en päässytkään etukäteen treenaamaan, on nekin onnistunut melkeen ensi yrittämällä.
Jep, jatkampa taas kun saadaan tuo viimeinen päivä pois alta.
Aijemminhan meillä oli tarkoitus, että studiolta oltaisiin päästy pois jo eilen, mutta aikataulu viivästysten takia, piti ottaa vielä yksipäivä lisää. Koska tänään on itsenäisyyspäivä, ei studiolle kuitenkaan päästy vielä tänään, vaan ylimääräinen päivä piti siirtää huomiselle. Olis niin kiva kun kaikki studio väkertäminen ois jo ohi.
No ihan tiukan kuuloista meininkiä sieltä on tulossa. Omat osuuteni oon saanut tarttumaan aika nopeasti nauhalle, muistaakseni enimmillään 2. ottoa tarvinnut ottaa per kohkaus. Treenaaminen tuottanut tulosta, ja vaikkakaan tausta lauluja en päässytkään etukäteen treenaamaan, on nekin onnistunut melkeen ensi yrittämällä.
Jep, jatkampa taas kun saadaan tuo viimeinen päivä pois alta.
tiistaina, joulukuuta 05, 2006
Studio-kuulumisia
Rairai!
Pikkujouluista ei selvitty studioon mennessä, heikohko olo kun saavuimme eilen, 4.12. Tuupan studiolle
Onneksi minun ei tarvinnut soittaa mitään. Vanhuus ei tule yksin, se tulee kahen-kolmen päivän rapuloiden kanssa kimpassa salakavalasti nurkantakaa kierteellä taittaen.
Eilen siis purkitettiin rummut ja basson kolmeen biisiin (joiden nimiä en varmaan opi koskaan muistamaan, mulla on varmaan jokin ongelma..), eli soitot hoiti kotiin Jari ja Asko. Pientä alkukankeutta oli havaittavissa ainakin Jarin kiroilusta päätellen, mutta hyvin hoiti homman kotiin.
Henkilökohtainen suoriutuminen rajoittui karjalanpiirakoiden syöntiin, kaupassa käyntiin nälkäsille ahkeroijille ja tuupan vessan koeponnistamiseen. Vessassa oli kaunis kuva Angeline Joliesta vähissä vaatteissa ja ruma kuva rumasta partasesta miehestä kaljapullo kädessään. Brrrhhh...
Ai niin, soittelin Jussin (tuupan mies, äänittäjämme) Fenderin putkivahvistimella ja ihastelin sen hyvää soundia. No eihän se toki mun JMP-Marshallia voita, ha! Jotain pelleilyä kanssa piti harrastaa kun Tero heilu siinä kameran kanssa. Ja kun oli vähän tylsääkin. Itseään on hyvä nolata tasaisin väliajoin, ettei pääse ylpistyyn.
Tänään lähdetään sitten nauhottaan kitaroita ja lauluja. Mikko soitti juuri ja kertoi ettei ole nukkunut yhtään viime yönä. Hyvältä vaikuttaa. Kerkiäähän se tässä ainakin tunnin nukkua enne lähtöä... tulee timanttista sooloa ny!
Pikkujouluista ei selvitty studioon mennessä, heikohko olo kun saavuimme eilen, 4.12. Tuupan studiolle
Onneksi minun ei tarvinnut soittaa mitään. Vanhuus ei tule yksin, se tulee kahen-kolmen päivän rapuloiden kanssa kimpassa salakavalasti nurkantakaa kierteellä taittaen.
Eilen siis purkitettiin rummut ja basson kolmeen biisiin (joiden nimiä en varmaan opi koskaan muistamaan, mulla on varmaan jokin ongelma..), eli soitot hoiti kotiin Jari ja Asko. Pientä alkukankeutta oli havaittavissa ainakin Jarin kiroilusta päätellen, mutta hyvin hoiti homman kotiin.
Henkilökohtainen suoriutuminen rajoittui karjalanpiirakoiden syöntiin, kaupassa käyntiin nälkäsille ahkeroijille ja tuupan vessan koeponnistamiseen. Vessassa oli kaunis kuva Angeline Joliesta vähissä vaatteissa ja ruma kuva rumasta partasesta miehestä kaljapullo kädessään. Brrrhhh...
Ai niin, soittelin Jussin (tuupan mies, äänittäjämme) Fenderin putkivahvistimella ja ihastelin sen hyvää soundia. No eihän se toki mun JMP-Marshallia voita, ha! Jotain pelleilyä kanssa piti harrastaa kun Tero heilu siinä kameran kanssa. Ja kun oli vähän tylsääkin. Itseään on hyvä nolata tasaisin väliajoin, ettei pääse ylpistyyn.
Tänään lähdetään sitten nauhottaan kitaroita ja lauluja. Mikko soitti juuri ja kertoi ettei ole nukkunut yhtään viime yönä. Hyvältä vaikuttaa. Kerkiäähän se tässä ainakin tunnin nukkua enne lähtöä... tulee timanttista sooloa ny!
maanantaina, joulukuuta 04, 2006
Demoaminen nro3 ja pitseeriasta tuodut suolakurkut
Eli tässä kun syön "iltapalaa" kuuden aikoihin aamusta ja olo on hirveä työ yön jälkeen, johtuen lauantaisista pikkujouluista, joista toivottavasti selvitään ennen iltapäivää. Ajattelin kirjoittaa blogiin, että sanat on vihdoin valmiina.
Yöllä ennen töihin lähtöä kirjoitin ne loppuun, vaikka olishan tässä vielä ollut aikaa, kun laulut vedellään vasta lopuksi. Nyt on tärkeää, että muistan kirjoittaa sanat jollekin paperille ylös, koska tulostimesta on taas muste loppu. sen jälkeen on tärkeää, että muistan ottaa sanat mukaan studioon, ettei tarvi niitä sitten siellä kirjoittaa paperille. Vaikka kylläpä minä ne muistan ulkoa..ehkä...ainakin ekat säkeistöt ja kertsit.
Mutta nyt lapsukaiset, mikko-setä lähtee nukkumaan...
Ps. otsikossa mainitut suolakurkut. Testattiin eilen yhtä pitseriaa, otin sieltä salattikipollisen suolakurkkuja. En kyllä usko, että niitä on terveellistä syödä, kun ne siinä salaatti tiskillä päivän ovat nuutuneet, mutta syönpä niitä kuitenkin....Pitsat oli hyviä.
Täyteet minun pitsassa:
Aurajuusto, ananas, oliivi ja fetajuusto.
Suosittelen. Niin ja pikku ruoka vinkki niille jotka vetää niitä kaupan pikku pitsa läpysköitä kylmänä, että pistäkää siihen sipsejä päälle, niin tulee maukkaanpaa.
Mutta nyt sinne nukkumaan.
Yöllä ennen töihin lähtöä kirjoitin ne loppuun, vaikka olishan tässä vielä ollut aikaa, kun laulut vedellään vasta lopuksi. Nyt on tärkeää, että muistan kirjoittaa sanat jollekin paperille ylös, koska tulostimesta on taas muste loppu. sen jälkeen on tärkeää, että muistan ottaa sanat mukaan studioon, ettei tarvi niitä sitten siellä kirjoittaa paperille. Vaikka kylläpä minä ne muistan ulkoa..ehkä...ainakin ekat säkeistöt ja kertsit.
Mutta nyt lapsukaiset, mikko-setä lähtee nukkumaan...
Ps. otsikossa mainitut suolakurkut. Testattiin eilen yhtä pitseriaa, otin sieltä salattikipollisen suolakurkkuja. En kyllä usko, että niitä on terveellistä syödä, kun ne siinä salaatti tiskillä päivän ovat nuutuneet, mutta syönpä niitä kuitenkin....Pitsat oli hyviä.
Täyteet minun pitsassa:
Aurajuusto, ananas, oliivi ja fetajuusto.
Suosittelen. Niin ja pikku ruoka vinkki niille jotka vetää niitä kaupan pikku pitsa läpysköitä kylmänä, että pistäkää siihen sipsejä päälle, niin tulee maukkaanpaa.
Mutta nyt sinne nukkumaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)